Pallonpyörittelyä meillä ja muualla

Futsal lajina on lähtöisin Etelä-Amerikasta, jossa pienet kirput ovat potkineet synteettistä palloa jo 1930-luvulta saakka. Ensimmäiset maailmanlaajuiset kattojärjestön sertifioimat kisat järjestettiin kuitenkin vasta vuonna 1989 ja siitä lähtien suosio on jatkanut vankkaa kasvua maailmanlaajuisesti, erityisesti Euroopassa. Suomeen futsal tuli 1980-luvulla ja alkukitkailun jälkeen ensimmäiset Suomen mestaruuskisat järjestettiin vasta 1990-luvun lopulla. Alkuaikoina futsalia miellettiin maassamme jalkapallon pikkuveljeksi ja futareiden talvilajina. Maailmalla futsal on ollut aina oma itsenäinen lajinsa, joka ei ole ollut riippuvainen jalkapalloilijoista. Suomessa onkin viime vuosina erkaannuttu jalkapallosta, panostettu tosissaan lajinomaiseen tekemiseen koulutuksen / valmennuksen kautta ja pelaajat ovat myös itse oma-aloitteisesti erikoistuneet juuri futsaliin.

Kuurojen futsalin synnystä ei ole tarkempia tietoja, mutta oletettavasti kuurot ovat pelanneet myös lajin syntymäajoista lähtien. Ensimmäiset viralliset kattojärjestön myöntämät futsal-arvokisat pelattiin Maastrichtissa, Hollannissa vuonna 1996. Tuolloin Maastrichtin turnaukseen osallistui seitsemän joukkuetta ja finaalissa kohtasivat rajanaapurit Belgia ja Hollanti ensiksi mainitun viedessä rankkareilla maailmanmestaruuden. Seuraavat maailmanmestaruuskisat järjestettiin pitkän tauon jälkeen Sofiassa vuonna 2007, jota seurasi Örebron MM-turnajaiset vuonna 2011. Seuraavaksi futsal-valiot suuntaavat Bangkokiin, Thaimaahan vuonna 2015.

Ensimmäisiä EM-kisoja saatiinkin sitten odottaa aina vuoteen 2002, jolloin Sofiassa miteltiin maanosan herruudesta. Suomi liittyi futsal-perheeseen ensimmäisen kerran Winterthurin EM-kisoissa vuonna 2010 sijoittuen 19. sijalle. Suomella onkin oiva sauma petrata sijoitustaan ensi vuoden Bulgarian EM-kisoissa. Kantona kaskessa edessä on kivikkoinen karsintataival, joka todennäköisesti pelataan tammi-maaliskuussa 2014 yhden karsintaryhmän isännöidessä neljän maan turnausta. Tulevan touko-kesäkuun aikana arvotaan karsintalohkot seuraaviin EM-kisoihin. Suomen sijoitus tulee olemaan alemmissa karsintakoreissa johtuen vähäisistä ranking-pisteistä.

25.10.2009 pelattiin kautta aikojen ensimmäinen miesten Suomen futsal-maaottelu, jossa Suomi kohtasi Ruotsin Örebrossa. Maajoukkue tapasi ensimmäistä kertaa vasta laivasatamassa, joten ei ollut paras virittäytyminen maaotteluun ja sitä edeltäneeseen RIG Cupiin. Vähäisestä valmistautumisesta huolimatta Suomi pelasi kelvollisesti taustoihin nähden ja maaottelussa Ruotsi päihitti Suomen toisen puoliajan kolmella maalillaan. Naiset pelasivat ensimmäisen maaottelunsa 16.11.2012 kohtaamalla PBM-kisojen avauspelissään Norjan. Myöskään naisten avauspeli ei tuottanut täyspottia suomalaisille vaan pisteet lähtivät Norjaan lukemin 6-2. Tutkien historian kirjoja voidaan huomata, että muut pohjoismaat ovat olleet edustettuina useimmissa EM-kisoissa. Naisten puolella Tanska, Norja ja Ruotsi ovat osallistuneet kaikkiin EM-kisoihin vuodesta 2002. Miesten puolella Norja ja Ruotsi ovat osallistuneet EM-kisoihin vuodesta 2006 ja kolunneet myös MM-kisat vuodesta 2007. Tanska liittyi EM-futsalkartalle Suomen lailla Winterthurin kisoissa ja pelasi myös Örebron v. 2011 MM-kisoissa Norjan ja Ruotsin kanssa. Pohjoismaat ovat sijoittuneet  tavallisesti muutamia poikkeuksia lukuunottamatta turnauksen puolenvälin alapuolelle. Tanskan naiset tuovat pienen poikkeuksen kaavaan: juutit ovat napanneet kaksi EM-mitalia ja kerran vuolleet hopeaa MM-kisoissa, joten pohjoismaissa osataan.

Kotimaassa kuurojen futsalia pelattiin ensimmäistä kertaa seuratasolla vuonna 2008, jolloin Tampereella järjestettiin Futsal Cup. Cup-kisoja järjestettiin yhteensä kolme ennen virallisen SM-arvon saamista. Suomen mestaruudesta onkin mitelty joka vuosi vuodesta 2010. Tekeminen on mennyt Suomessa eteenpäin ensimmäisestä Tampereella järjestetystä Cupista. Lajinomainen tekeminen urheiluseuroissa, omatoimisesti ja mestaruuskisoissa antaa kuitenkin vielä odottaa itseään. Futsal lajina on ääritaktinen ja eroaa tyystin jalkapallosta. Virheellisesti moni rinnastaa futsalin vielä salijalkapalloon, joka pelisisällöltään eroaa futsalista siinä missä sähly salibandysta. Nuori laji vetää kuitenkin puoleensa tekijöitä ja on ilahduttavaa nähdä esimerkiksi eri ikäisiä pallonpyörittäjiä urheiluseuroissa ja tulevissa SM-kisoissa.

Suomessa seuraava tähtäin tuleekin olla lajinomaisessa tekemisessä ja taktisessa valveutuneisuudessa. Hyvää esimerkkiä voi ottaa Oslo DSK:sta, joka satsaa todenteolla futsaliin syrjäyttäen tieltään maan urheiluskenettä monta vuosikymmentä hallinneen kuningas-jalkapallon. Oslolaiset harjoittelevat kahdesti viikossa vuoden läpi ja osallistuvat aktiivisesti erilaisiin turnauksiin. Norjassa onkin pelattu kuurojen futsal-mestaruuskisoja aina 80-luvulta saakka. Tähän satsaukseen liittyen kuriositeettina mainittakoon, että Ruotsin kuurojen maajoukkue perustettin useita vuosia ennen kuulevien maajoukkuetta. Kuulevien maajoukkue perustettiin vasta viime vuonna. Vastaavasti meillä, täällä kotimaassa kuurojen naisten maajoukkue kiirehti ennen kuulevien maajoukkuetta, jota ei tätä kirjoittaessa ole edelleenkään perustettu.

Vain harjoittelemalla ja pelaamalla systemaattisessa valmennuksessa, on mahdollisuus kehittyä kohti valtakunnan terävintä kärkeä. Nuoren lajin etuna on ennakkoluulottomus kaikin puolin, joka antaa useimmiten tasavertaiset mahdollisuudet eri ihmisille. Esimerkiksi kansainvälisellä tasolla tietooni on tullut yksi kuuro pelaaja, joka on yltänyt aina kuulevien maajoukkuetasolle saakka. Irlannin Joseph ”Joe” Watson on pukenut kahdesti vihreä-apilaisen yllensä maaottelun merkeissä. Kotimaassamme kuuro on edennyt aina SM-liigaan saakka ja edustusta on ollut myös ykkösdivisioonatasolla. Valitettavan moni tyytyy liian vähään ja pelaa alemmissa divisioonissa tai harrastetasolla. Harjoittelemalla ja pelaamalla hyvässä joukkueessa kehittää myös maajoukkueita entisestään. Rohkeus, asenne ja usko yhdessä realismin kanssa palkitaan aina. Puheista teoiksi, lähdetään pyörittämään nahkakuulaa.

Tilastonyyttiä kuurojen futsalin historiasta:

CUP:

Tampere 2008 (5 joukkuetta)

1)      Jalo, 2) Valpas, 3) Hero 2

Jyväskylä 2009 (8 joukkuetta)

1)      Jalo 1, 2) Hero 1, 3) Ryhti

Mäntsälä 2010 (4 joukkuetta)

1)      Jalo, 2) Hero, 3) Uljas

SM-kisat:

Oulu 2010 (4 joukkuetta)

1)      Hero, 2) Ryhti, 3) Uljas

Helsinki 2011 (6 joukkuetta)

1)      Hero 1, Valpas, 3) Ryhti

Tampere 2012

Miehet (7 joukkuetta)

1)      Uljas, 2) Hero 1, 3) Jalo

Naiset (3 joukkuetta)

1)      Hero, 2) Jalo, 3) Ryhti

HERO

EM-kisat

Sofia 2002

Miehet (17 joukkuetta)

1)      Kroatia, 2) Slovakia, 3) Espanja

Naiset (8 joukkuetta)

1)      Saksa, 2) Portugali, 3) Tanska

Moskova 2006

Miehet (20 joukkuetta)

1)      Venäjä, 2) Espanja, 3) Ukraina

Naiset (8 joukkuetta)

1)      Venäjä, 2) Englanti, 3) Saksa

Winterthur 2010

Miehet (23 joukkuetta)

1)      Ukraina, 2) Venäjä, 3) Hollanti

Naiset (13 joukkuetta)

1)      Venäjä, 2) Tanska, 3) Saksa

MM-kisat

Maastricht 1996

Miehet (7 joukkuetta)

1)      Belgia, 2) Hollanti, 3) Slovakia

Sofia 2007

Miehet (20 joukkuetta)

1)      Ukraina, 2) Thaimaa, 3) Italia

Naiset (10 joukkuetta)

1)      Saksa, 2) Venäjä, 3) Englanti

Örebro 2011

Miehet (16 joukkuetta)

1)      Iran, 2) Turkki, 3) Venäjä

Naiset (11 joukkuetta)

1)      Venäjä, 2) Tanska, 3) Saksa

Eetu Keski-Levijoki 

 Blogitiimi haluaisi kiittää Eetua, joka suostui pyynnöstämme kirjoittamaan suurenmoisen artikkelin.